Green Care SAMK

Tämä sivusto on Satakunnan ammattikorkeakoulun Green Care -hankkeiden ja opintojakson materiaalipankki.

Tutustu myös uusimpiin postauksiimme Facebook-sivullamme!

 

Maisemia
varsa

Mitä Green Care on?

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Green Care on sateenvarjokäsite useille eri tavoille toteuttaa tätä toimintaa.

Green Care -toiminnan hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, yhteisöllisyyden ja toiminnallisuuden kautta. Green Care -toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, ammatillisesti ja vastuullisesti. Green Care yhdistää monia luonnon hyvinvointivaikutuksista kiinnostuneita toimijoita, kuten esimerkiksi maatilamatkailu- ja hyvinvointiyrittäjiä.

Green Care -palvelun peruselementit ovat luonto, yhteisö ja toiminta ja perusedellytykset tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus.

Suomessa Green Care -palvelumarkkinat jakaantuvat luontohoivaan (”vihreä hoiva”) ja luontovoimaan (”vihreä voima ja virkistys). Yritystoiminta voi siis olla luonteeltaan ihmisten virkistykseen ja voimaantumiseen tähtäävää toimintaa tai luontolähtöisyyttä hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita.

Elina Vehmaston kuvio Green Care -palvelumarkkinoista.

 

Kirsi Salonen: Luonnon hyvinvointivaikutukset Green Care -toiminnassa

Green Care -toiminnalla yleensä tarkoitetaan (mm. Soini 2014) luonnon tietoista, vastuullista ja ammatillista käyttöä erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluissa. Määritelmän mukaan luontoympäristö on Green Care -toiminnan ympäristö, välikappale tai kohde. Tämän kirjoituksen pääasiallinen tarkoitus on arvioida luontoympäristön merkitystä Green Care-toiminnan vaikuttavuuteen.

Green Care -toiminnassa ajatellaan olevan kolme vaikuttavuuden elementtiä. Yhtenä elementtinä ovat luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset (mm. Cohen-Cline, ym. 2015; Hartig, ym.2014)  ja toisena elementtinä on toiminta, jota toteutetaan luontoympäristössä (Soini 2014). Luotoympäristöön liittyvissä tutkimuksissa on tullut esille, että erityisesti luontoyhteys sekä hyväksyvä läsnäolon kokemus ovat yhteydessä tervehtymisen kokemuksiin (Salonen, Kirves & Korpela 2016). Toisin sanoen ihminen, joka kokee olevansa tietoisesti läsnä luonnossa sekä yhtä luonnon kanssa, kokee saavansa luonnosta tervehtymisen kokemuksia. Green Care -toiminnan tulisi tukea tavoitteellisesti luonnon hyvinvointivaikutuksia, kuten luontoyhteyttä ja hyväksyvää läsnäoloa.

On myös tutkimuksia (mm. Salonen & Kirves 2016), joiden mukaan luontokokemuksessa tai luontoon liittyvässä interventiossa voi olla myönteisiä vaikutuksia estäviä tai häiritseviä tekijöitä (mm. vähäinen sosiaalinen tuki, kiireen tuntu, toiminnan tehokkuus tai pelot). Green Care-toiminnan tulisi myös sisältää keinoja, joilla estää tai vähentää hyvinvointivaikutuksia häiritseviä tekijöitä (esim. riittävä sosiaalinen tuki ja kiireettömyys).

Kolmas tärkeä elementti Green Care-toiminnassa on osallisuus, jonka pääasiassa oletetaan toteutuvan sosiaalisen ympäristön eli yhteisöllisyyden kautta (mm. Soini 2014). Tutkimusten mukaan luontoympäristö lisää ja helpottaa ihmisten välistä sosiaalisuutta ja turvallisuuden tunnetta (Staats, ym. 2004). Tämän lisäksi on kuitenkin myös havaittu, että muiden ihmisten seura saattaakin häiritä esimerkiksi luontoyhteyden kokemista. On myös henkilöitä, jotka kokevat helpommin osallisuutta kiintymällä esimerkiksi eläimeen. Green Care-toiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa myös luonto- ja eläinyhteyden kautta rakentuvaa osallisuutta.

Green Care -toiminnassa luontoympäristö ei ole pelkästään viitekehys, jossa toiminta tapahtuu. Osallisuutta ei myöskään tavoitella pelkästään sosiaaliseen ympäristön kautta, vaan henkilö mielletään kokonaisvaltaisesti osaksi fyysistä ja sosiaalista ympäristöä, jolloin toiminta tukee luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

Lähteet:

Cohen-Cline, H., Turkheimer, E., & Duncan, G. E. (2015). Access to green space, physical activity and mental health: a twin study. J Epidemiol Community Health. doi:10.1136/jech-2014-204667

Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S., & Frumkin, H. (2014). Nature and health. Annual Review of Public Health, 35, 207-228.

Salonen, K. & Kirves, K. (2016). Luonto rauhoittaa, hoitaa ja pelottaa. Julkaisematon käsikirjoitus (painossa). Vuosilusto. Metsähistorian Seura ja Lusto Suomen Metsämuseo.

Salonen, K., Kirves, K. & Korpela, K. (2016). Kohti kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittaamista. Julkaisematon käsikirjoitus arvioitavana. Psykologia.

Soini, K.(2014). Green Care-toiminnan vaikuttavuuden lähtökohdat. Teoksessa: K. Soini (toim), Luonnosta hoivaa ja voimaa: Miten arvioida Green Care-toiminnan vaikuttavuutta. MTT, Jokioinen.

Staats, Henk & Hartig, Terry 2004. “Alone or with a friend: A social context for psychological restoration and environmental preferences.” Journal of Environmental Psychology, 24, 199–211.

 

Kirjoittajan tiedot:

Kirsi Salonen, PsM

Psykologian tohtori, laillistettu psykologi, psykoterapeutti

eko- ja ympäristöpsykologi

kouluttaja, projektitutkija

 

www.psykologihyvanmielentila.fi

 

Yhteistyössä

Logo_suomi_4v-1024x630
Scroll to Top