Luontoavusteisuus

 

 

Luontoavusteisia menetelmiä

Useille luontolähtöisille menetelmille on yhteistä luontoympäristön moniaistinen ja omaehtoinen kokeminen, luontoon liittyvä toiminnallisuus tai yhteisöllisyys.

Ekopsykologiset menetelmät

Ekopsykologia on yksi Green Care -ajattelun taustalla oleva tieteenala. Ekopsykologisen näkemyksen mukaan ihminen tarvitsee suhdetta luontoon ja ympäristöön. Ekopsykologian tieteenalan tutkimuskohteita ovat luontoympäristö ja sen vaikutukset ihmiseen, ympäristönsuojelu, eläintensuojelu, alkuperäiskansat sekä luonnon ja ihmisen kokonaisuus.

Ekopsykologian menetelmiin sisältyy luonnossa tehtäviä harjoituksia, joiden tarkoituksena on muun muassa löytää omia voimavaroja ja tuottaa rentoutumisen tunnetta. Harjoitteiden avulla tutkiskellaan omia tuntemuksia ja niiden avulla koitetaan löytää ratkaisuja elämän vaikeisiin tilanteisiin. Menetelmiä voidaan käyttää myös työhyvinvoinnin edistämisessä lisäämään työpaikalla luottamusta ja parantamaan työilmapiiriä.

Seikkailukasvatus

Seikkailukasvatus on monialainen ja monimuotoinen menetelmä, jota tehdään monenlaisilla eri koulutustaustoilla, jolloin myös toteutustavat, painotukset ja tavoitteet eroavat toteutuksittain. Seikkailukasvatuksesta käytetään myös elämyspedagogiikka-termiä. Seikkailukasvatus liittyy läheisesti luonto- ja ympäristökasvatukseen.

Alan monimuotoisuus mahdollistaa sen jatkuvan kehityksen. Julkisella sektorilla seikkailukasvatusta käytetään esimerkiksi sosiaalityössä, kouluissa ja nuorisotyössä.

Seikkailukasvatuksessa keskeistä on

• toiminnan tavoitteellisuus
• osallistuminen uuteen tilanteeseen, joka haastaa ihmisestä uusia puolia esille
• pyrkimys kokonaisvaltaiseen elämykseen, jossa ovat mukana keho, tunne ja mieli
• toiminnallisuus, mutta myös rauhallinen oleminen ja kokeminen
• kokemusten ja niiden merkitysten tietoinen työstäminen.

Puutarhan käyttö

Puutarhoja voidaan hyödyntää sekä luontohoivan että luontovoiman puolella eri tavoin. Esimerkiksi

• terapeuttinen puutarhatoiminta
• sosiaalinen puutarhatoiminta

Maatilat GC-toiminnan ympäristönä

Kuntouttavasta maatilatoiminnasta käytetään englanninkielisiä termejä Care farming ja Social farming. Monissa maissa tälle toiminnalle on jo pitkät perinteet. Maatila voi tarjota työtä esimerkiksi vajaakuntoisille, jolloin kysymys on sosiaalisesta työllistämisestä. Maatilalla voi myös toimia perhekoti tai siellä voidaan järjestää oppimis- ja käytöshäiriöistä kärsiville lapsille ja nuorille leirejä.

Tärkeintä maatilalla on osallistuminen yhteiseen työhön ja toimintaan. Normaalin arkipäivän puitteet voivat olla tehokkaasti kuntouttavia. Maatilalla eletään vuoden ympäri luonnon rytmien mukaan ja ympäristö antaa runsaasti toiminnan mahdollisuuksia: eläintenhoitoa, puutarhatöitä, rakennus- ja korjaustöitä ja metsänhoitoon liittyviä töitä. Ihminen saa kokemuksen oman työpanoksen tarpeellisuudesta ja merkityksestä sekä pääsee vuorovaikutukseen niin ihmisten kuin myös eläinten ja luonnontapahtumien kanssa. Maatilaympäristössä muun muassa yliaktiivisuus, aggressiivisuus ja tarkkaavaisuushäiriöt vähenevät ja sosiaaliset taidot paranevat.

Luvanvarainen ympärivuorokautinen hoiva tuo mukanaan sosiaali- ja terveysalan koulutusvaatimuksia. Maatila voi myös toteuttaa päivätoimintaa, joka on ympärivuorokautista hoivaa helpommin toteutettavampi vaihtoehto. Maatilan omistaja ja Green Care -toimintaa toteuttavat henkilöt voivat olla myös eri henkilöt: maatila voi myös tarjota vain tilat siellä toteutettavalle Green Care -toiminnalle.

Säännöllisen toiminnan lisäksi maatilat voivat tarjota vierailumahdollisuuksia, joihin voi yhdistää Green Care -toimintaa. Esimerkiksi perunannostoon tai heinätöihin osallistuminen on mahdollista toteuttaa lyhyelläkin vierailulla ja ne tarjoavat kokemuksellisen mahdollisuuden tutustua maatilan elämään.

Luonnonmateriaalien käyttö

Luonnonmateriaaleja voidaan hyödyntää  esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa ja kuntoutuksessa. Luonnonmateriaalien käyttö tarjoaa mahdollisuuden luontoelämyksiin (kosketus, äänet, tuoksut) myös silloin, kun luontoon meneminen on vaikeaa tai mahdotonta. Oman luovuuden käyttäminen ja käsillä tekeminen tuovat iloa ja hyvinvointia.

 

Lähteitä ja lisätietoa:

https://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/maatilan-kaytto/

Rappe, E. (2019). Viherympäristöt ja puutarhat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Teoksessa Yli-Viikari A & Ylilauri M (toim.)  Kohti luonnollista hyvinvointia Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen Levón-instituutin julkaisuja. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/8172/978-952-476-861-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Rappe, E. (2019). Ikäystävälliset viherympäristöt – saavutettavia, toiminnallisia ja esteettisiä. Viherympäristö 3/19; 66–69.